Saimaannorppa
Phoca hispida saimensis
Ajankohtaista: Kalastusrajoitussopimukset siirtyvät Metsähallitukselta Etelä-Savon ELY-keskukselle
Eduskunta päätti kesäkuussa 2010 kalastuslain muutoksesta (HE 29/2010 vp), jonka pohjalta voidaan päättää kalastusrajoituksista mm. saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaannorpan suojelua toteutetaan jatkossakin pääasiassa vapaaehtoisilla kalastuksen rajoitussopimuksilla. Maa- ja metsätalousvaliokunta esitti mietinnössään laista, että sopimusten tekeminen siirretään Metsähallitukselta Etelä-Savon ELY-keskukselle kalastuslain mukaisena valtion aluehallintoviranomaisena. Sopimuksilla rajoitetaan kalastusta 15.4.–30.6. välisenä aikana erityisesti kuuttien verkkokuolemien välttämiseksi. ELY-keskus voi tehdä sopimukset korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Lakimuutoksen takia Metsähallituksen on sanottava vuoden 2010 loppuun mennessä irti noin 250 kalastusrajoitussopimusta, joista noin puolet on tehty syksyn ja talven 2009–2010 aikana ja loput aiemmin. ELY-keskuksen kalatalouspuolen on irtisanomisen jälkeen tarjottava uudet sopimukset osakaskunnille, jotka päättävät niistä sääntöjensä mukaisesti kokouksissaan.
Metsähallitus ja ELY-keskus sopivat loppukesästä 2010 keskinäisestä työnjaostaan uusien kalastusrajoitussopimusten solmimiseksi sekä tiedottamisesta osakaskunnille.
Keväinen kalastusrajoitus on tehokas tapa vähentää kuuttikuolleisuutta. Metsähallitus kiittää osakaskuntia vuosikymmeniä jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä ja jatkaa edelleen yhteistyötä ELY-keskuksen sekä osakaskuntien kanssa mm. alueiden suunnittelussa ja valvonnassa.
Suojelutoimet
- Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannan seurannasta ja hoidosta YM:n ja MMM:n ohjauksessa.
- Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain.
- Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi.
- WWF Suomi, RKTL, Itä-Suomen yliopisto ja lukuisat vapaaehtoiset avustavat pesälaskennoissa.
- Etelä-Savon ELY-keskus vastaa syksystä 2010 alkaen vapaaehtoisten kalastusrajoitussopimusten solmimisesta osakaskuntien kanssa.
- Ympäristöministeriö perusti keväällä 2010 laajapohjaisen työryhmän laatimaan toimenpidesuunnitelman saimaannorpan suotuisen suojelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työryhmässä ovat edustettuina muun muassa Saimaan alueen viranomaiset, kunnat, tutkijat, kalastajat ja luontojärjestöt.
- Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava Saimaan juoksutusstrategia.
- Rantojensuojeluohjelmaa ja Natura 2000 -verkostoa toteuttamalla hankitaan pesimäalueita Metsähallitukselle tai perustetaan alueista yksityismaiden luonnonsuojelualueita.
- Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja.
- Nokia tukee pesälaskentaa avustaen WWF:ää olennaisten välineiden kuten ilmatyynyaluksen, kelluntapukujen sekä navigointipuhelinten hankinnassa.
- Tavoitteena on 400 hylkeen kanta vuonna 2020.
Saimaannorppa
- Erittäin uhanalainen (EN), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji.
- Kokonaiskanta on noin 260 eläintä, joista lisääntymiskykysiä on 100-150 eläintä. Puolet poikasista syntyy Metsähallituksen alueilla.
- Linnansaaren kansallispuisto on yksi parhaimmista norppa-alueista. Muita tärkeitä norppa-alueita ovat Koloveden kansallispuisto sekä Pihlajavesi.
- Uhkina kalanpyydykset sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän poikaskuolleisuutta.
- Nestori - Saimaan luontonäyttely kertoo Savonlinnan maakuntamuseossa mm. norpasta. Myös Rantasalmella sijaitsevassa Linnansaaren luontokeskus Oskarissa kerrotaan norpasta.
Suojelutilanne
- Norppakanta on viime vuosina vähentynyt n. 280 yksilöstä n. 260 yksilöön.
- Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavasta norpan pesimäalueiden (maa-alueet) turvaamisesta on sovittu lähes kattavasti. Metsähallitukselle hankittujen alueiden perustaminen luonnonsuojelualueiksi on suurimmaksi osaksi kesken.
- Kantaa uhkaavat edelleen erityisesti kalanpyydyskuolleisuus sekä pesinnän ja lisääntymisen häiriintyminen.
- Metsähallitus yhdessä tutkijoiden kanssa korostaa kalanpyydyskuolleisuuden vähentämistä ainoana keinona säilyttää saimaannorppa.
- Vuoden 2006 lopussa lajin suojelutason arvioitiin olevan epäsuotuisa huono, mutta pitkällä aikavälillä parantunut. Aiempi suotuisa kehitys on arvioinnin jälkeen ainakin pysähtynyt tai jopa kääntynyt huonontuvaksi.
Levinneisyyskartta
- Ks. tietolomake lajin suojelutasosta ja tilasta vuonna 2006.
Lisätietoa