Saimaannorppa

Pusa hispida saimensis


Ajankohtaista: Verkkokalastusta rajoitetaan valtion vesillä Saimaalla lohikalakantojen ja saimaannorpan suojelemiseksi. (tiedote 15.12.2011)

Saimaannorpan nykyiset suojelutoimet
  • Tehostunut suojelu tuottaa tulosta. Metsähallituksen tuoreen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 290 yksilöä.
  • Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannan seurannasta ja hoidosta YM:n ja MMM:n ohjauksessa.
  • Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain.
  • Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi.
  • WWF Suomi, RKTL, Itä-Suomen yliopisto  ja lukuisat vapaaehtoiset avustavat pesälaskennoissa.
  • Etelä-Savon ELY-keskus on vastaa vapaaehtoisten kalastusrajoitussopimusten solmimisesta osakaskuntien kanssa.
  • Asetukset kalastusrajoituksista saimaannorpan elinalueilla on annettu 2011, jotta saadaan katettua myös ne alueet, joilta kalastusosuuskunnat eivät ole solmineet sopimuksia. Ks. lisätietoa tällä sivulla kohdasta Kalastusrajoitukset.
  • Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava Saimaan juoksutusstrategia.
  • Rantojensuojeluohjelmaa ja Natura 2000 -verkostoa toteuttamalla hankitaan pesimäalueita Metsähallitukselle tai perustetaan alueista yksityismaiden luonnonsuojelualueita.. Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja.
  • Nokia oyj tukee pesälaskentaa avustaen WWF:ää olennaisten välineiden kuten ilmatyynyaluksen, kelluntapukujen sekä navigointipuhelinten hankinnassa.
  • Saimaannopran suojelustrategian (YM 2011) tavoitteena on 400 hylkeen kanta vuonna 2020.

Saimaannorppa

Saimaannorppa. Piirros: Jari Kostet

  • Äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji.
  • Kokonaiskanta on noin 290 eläintä, joista lisääntymiskykysiä on 100–150 eläintä. Puolet poikasista syntyy Metsähallituksen alueilla.
  • Linnansaaren kansallispuisto on yksi parhaimmista norppa-alueista. Muita tärkeitä norppa-alueita ovat Koloveden kansallispuisto sekä Pihlajavesi.
  • Uhkina kalanpyydykset sekä rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan lisäävän poikaskuolleisuutta.
  • Nestori – Saimaan luontonäyttely kertoo Savonlinnan maakuntamuseossa mm. norpasta. Myös Rantasalmella sijaitsevassa Linnansaaren luontokeskus Oskarissa kerrotaan norpasta.
  • Lajin ja sen alalajien sukunimenä on aiemmin käytettyä nimeä Phoca, nykytavan mukaan yleisemmin käytetty sukunimi on Pusa.

 
Suojelutilanne

  • Norppakanta on viime vuosina vähentynyt n. 280 yksilöstä n. 260 yksilöön ja noussut vuonna 2010 arviolta 270 yksilöön ja v. 2011 n. 290 yksilöön.
  • Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavasta norpan pesimäalueiden (maa-alueet) turvaamisesta on sovittu lähes kattavasti. Metsähallitukselle hankittujen alueiden perustaminen luonnonsuojelualueiksi on suurimmaksi osaksi kesken.
  • Kantaa uhkaavat edelleen erityisesti kalanpyydyskuolleisuus sekä pesinnän ja lisääntymisen häiriintyminen.
  • Metsähallitus yhdessä tutkijoiden kanssa korostaa kalanpyydyskuolleisuuden vähentämistä ainoana keinona säilyttää saimaannorppa.
  • Vuoden 2006 lopussa lajin suojelutason arvioitiin olevan epäsuotuisa, huono, mutta pitkällä aikavälillä parantunut. Aiempi suotuisa kehitys on arvioinnin jälkeen ainakin pysähtynyt tai jopa kääntynyt huonontuvaksi.

Levinneisyyskartta

  • Ks. tietolomake lajin suojelutasosta ja tilasta vuonna 2006.

 
Lisätietoa

Viimeisin päivitys 4. tammikuuta 2012.
© Metsähallitus 2010
Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 Sivukartta | Palaute | Yleiset käyttöehdot