Perustiedot talteen suojelualueiden luontotyypeistä
Vuonna 2002 alkoi Metsähallituksessa suururakka, jonka tarkoituksena on kerätä tuoreet luontotyyppitiedot luonnonsuojelualueista vuoteen 2007 mennessä. Inventointialue on noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa ja Lapin läänin lounaisosassa hanke on osa METSO-toimintaohjelmaa.
Metsähallitus kerää luontotyyppitietoja luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön tarpeisiin. Suunnitelmissa pystytään kohdentamaan ennallistamis- tai luonnonhoitotyöt niitä tarvitseville alueille ja laatimaan kohteille kiireellisyysjärjestys. Luontotyyppitietojen perusteella pystytään myös esim. rajaamaan herkkiä alueita retkeilykäytöltä. Tietoja käytetään myös tutkimukseen ja mm. osana luontodirektiivin luontotyyppien seurantaa. Luontotyyppitiedot ovat tärkeä tausta-aineisto myös luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa.
Miksi tarvitaan uudet, kattavat luontotyyppitiedot?
- Aiemmat olemassa olevat tiedot on kerätty metsätalouden tarpeisiin, ja nämä tarpeet poikkeavat siitä, mitä tarvitaan luonnonsuojelualueiden hoitoon ja käyttöön.
- Osasta alueita tiedot ovat jopa 20 vuotta vanhoja ja tiedot olivat osin vanhentuneita.
- Osa luonnonsuojelualueista on tullut Metsähallituksen haltuun ostoina tai perintöinä eikä Metsähallituksella ollut niistä mitään luontotietoja tai tiedot ovat olleet hyvin puutteelliset.
- Joiltakin alueilta oli olemassa luonnonsuojelun tarpeisiin kerätyt kasvillisuustiedot, mutta tietoja ei pystytty siirtämään suoraan Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään.
Metsähallitus määritti vuosituhannen taitteessa luonnonsuojelualueilta tarvittavan tietosisällön ja teki tarvittavat muutokset paikkatietojärjestelmäänsä. Uusi tietosisältö poikkeaa monilta osin vanhasta, varsinkin kitu- ja joutomaat sekä muut maat inventoidaan entistä huomattavasti tarkemmin samoin kuin suot ylipäätään. Kaikilta alueilta kerätään myös Natura 2000 -luontotyyppi sekä sen edustavuus ja luonnontilaisuus. Myös puusto ja etenkin pensasto arvioidaan entistä tarkemmin.
Tiedot kerätään Etelä-Suomessa pääsääntöisestii maastokartoituksin. Pohjois-Suomessa inventointimenetelmä on yleensä kaukokartoitus, mutta sielläkin osa alueista kartoitetaan maastossa ja kaikkein monimuotoisimmilla seuduilla maastokartoituksen osuus on merkittävä.
Vuonna 2004 alkoi yksityismaiden luonnonsuojelualueilla vastaava kartoitus. Tämä kartoitus tehdään samalla, Metsähallituksen luomalla menetelmällä.
Metsähallitus, osana valtakunnallista vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU) kerää luontotyyppi ja lajitietoa Suomen rannikolta.
Lisätietoa