Kansainväliset luonnonsuojelusopimukset
yhteistyötä yli rajojen
Ympäristöministeriö edustaa Suomea kansainvälisissä ympäristösopimuksissa ja ohjaa Metsähallituksen kansainvälistä toimintaa luonnonsuojelun alalla. Suomi on jäsen yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa.
Käytännön luonnonsuojelutyössä keskeisiä sopimuksia ovat mm. seuraavat:
- Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (1992)
Tämän ns. biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako. Pyrkimyksenä on sisällyttää biodiversiteetin ylläpito osaksi kaikkea luontoa muokkaavaa toimintaa, kuten maa- ja metsätaloutta, kalastusta, metsästystä, rakentamista, kaavoitusta, matkailua ja asumista. Yleissopimus on myös eräs tärkeimmistä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevista sopimuksista. Biodiveristeettisopimuksesta käytetään usein englanninkielistä lyhennettä CBD eli Convention on Biological Diversity.
- Bernin sopimus (1979) eli Euroopan luonnonsuojelusopimus
Sopimus koskee Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja niiden ympäristöjen suojelua. Se on johtanut Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, mm. luonto- ja lintudirektiiveihin, joiden perusteella muodostetaan Natura 2000 -verkosto.
- Bonnin sopimus (1979) eli yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta. Alasopimukset suojelevat mm. Itämeren pikkuvalaita, lepakkoja ja eräitä muuttavia vesilintuja.
- Ramsarin sopimus (1975)
Sopimus suojelee kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja. Suomen 49:stä Ramsar-alueesta huomattava osa on Metsähallituksen hallinnoimia luonnonsuojelualueita.
- Helsingin sopimus Itämeren merellisen ympäristön suojelusta (1992)
Tämän HELCOM-sopimuksen pohjalta mm. laadittiin Suomessa Itämeren suojeluohjelma, joka hyväksyttiin 2002. Ohjelmassa nimetään yli 30 keinoa, joilla voidaan parantaa Itämeren tilaa ja suojella meriluontoa. Yhtenä toimenpiteenä toteutetaan meri- ja rannikkoluontoa koskeva inventointiohjelma, joka ulotetaan koskemaan myös vedenalaista luontoa. Tässä inventointiohjelmassa Metsähallituksella on tärkeä rooli.
Lisätietoa
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (www.ymparisto.fi )