Alueelliset erityispiirteet
Suurena maanomistajana ja työllistäjänä Metsähallitus on erityisen vastuullisessa asemassa Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa toiminnalla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Syrjäseutujen työn, toimeentulon ja taloudellisen aktiviteetin edistäminen onkin tärkeä tavoite, johon pyritään monin tavoin.
Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan entisten läänien alueilla toimivat maa- ja metsätalousministeriön asettamat eri intressiryhmien edustajista koostuvat neuvottelukunnat. Niiden tehtävänä on antaa Metsähallitukselle lausuntoja aluepoliittisesti merkittävistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Ne tekevät myös aloitteita paikallisen väestön aseman turvaamiseksi, kun Metsähallituksen toimintaa suunnitellaan.
Myös porotalous vaikuttaa Metsähallituksen toimintaan. Metsähallituksella ja paliskuntien yhdistyksellä on sopimus, jonka tavoitteena on parantaa kahden Lapin keskeisen elinkeinon - poro- ja metsätalouden - yhteistyötä ja edellytyksiä elinkeinojen harjoittamiselle. Sopimuksen edellyttämissä paliskunnittaisissa neuvotteluissa käydään läpi alueen hakkuita ja muita metsänhoidollisia toimia sekä sovitaan, miten tehdään yhteistyötä porotaloudelle tärkeissä kohteissa. Tavoitteena on kehittää yhdessä metsänhoitotapoja, joilla porotalouden tarpeet otetaan huomioon.
Ylä-Lapin alue poikkeaa muista Metsähallituksen alueista: se on luonnonhoitoalue, jota hallinnoi luontopalvelut ja jossa liiketoimintaa on rajoitettu. Muun muassa herkkä ympäristö sekä saamelaisten ja poromiesten tarpeet pyritään ottamaan metsätaloudessa erityisesti huomioon. Hakkuita tehdään pääosin metsurityönä ja vain noin kymmenesosalla pinta-alasta.