Projektikohteet
Projektin hankekohteina ovat Suomessa Jungfruskär Houtskarin kunnassa sekä Virossa Kõpun ja Tahkunan niemimaat Körgessaaren kunnassa Hiidenmaalla.
Jungfruskär
Jungfruskär on saariryhmä, joka sijaitsee Houtskarin kunnassa Kihdin keskellä, noin 15 meripeninkulmaa (28 km) Korppoon Galtbystä länteen. Jungfruskärin kartta (pdf-tiedosto, 641 kt).
Meriliikenne Jungfruskärin ympäristössä on ollut vilkasta jo vuosisatoja, ja saaret ovatkin toimineet turvasatamana monille merenkulkijoille. Perimätiedon mukaan Ruotsin valtakaudella Jungfruskärissä toimi jopa merimieskrouvi. Tästä ajanjaksosta kertovat myös saarelta löydetyt muinaismuistot, jotka todistavat Jungfruskärin asemasta alueen "merellisenä kulttuurikeskuksena".
Jungfruskäriin kuuluvan Storlandetin saaren pinta-ala on noin 120 hehtaaria, josta suurin osa eli 100 hehtaaria kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon ja on näin ollen Metsähallituksen hallinnassa. Puolet saaren kansallispuistoon kuuluvasta osasta on lehdesniittyjä ja laidunmaita, joita Metsähallitus on ennallistanut ja hoitanut jo vuodesta 1980 lähtien. Nykyään Storlandetin aluetta laidunnetaan toukokuusta lokakuuhun perinnemaisemien ja kasvillisuuden monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Saari on myös tärkeä levähdys- ja pesimisalue monille lintulajeille.
Jungfruskärin kalkkipitoinen maaperä sekä suotuisa ilmasto tarjoavat erinomaisen elinympäristön kasvillisuudelle. Jungfruskärin lehdesniityillä kasvaa parhaimmillaan yli 40 putkilokasvia neliömetrillä, mikä on Suomessa harvinaista. Alueella esiintyy myös useita harvinaisia kasveja, kuten katkeralinnunruoho (Polygala amarella ).
Kuvassa on seljakämmekkä (Dactylorhiza sambucina ), joka on kalkkipitoisessa maanperässä kasvava. Vaikka Houtskarin kunnassa lajia esiintyy useissa eri paikoissa, laji on harvinainen muualla Saaristomeren alueella. Täten seljakämmekkä on valittu Houtskarin pitäjänkukaksi.
Historia
Jungfruskärillä asui useita torppareita. Niukan elantonsa torpparit saivat muutamasta sarasta perunaa sekä niittyjä ja lehtoja hyödyntävästä karjataloudesta. Näitä torpparien ylläpitämiä laitumia käyttivät hyväkseen myös Hyppeisin kylän talonpojat. Alueella on vielä jäljellä muutama torppa muistona vanhoilta ajoilta. Oheisen kuvan torppa on Metsähallituksen käytössä.
Tekniikan kehitys vaikutti elämään ulkosaaristossa. Monet uudet apuvälineet, kuten venemoottorit ja tehokkaammat kalastusvälineet, helpottivat saaristossa asuvien arkea. Saariston väkiluku oli korkeimmillaan 1900-luvun alussa ja Jungfruskärissäkin oli enimmillään jopa 43 asukasta. Vuonna 1933 Jungfruskäriin perustettiin oma yhdeksän oppilaan kansakoulu, joka toimi Hamnössä, Brunströmin ja Hambergin perheiden kotona.
Toisen maailmansodan aikana Jungfruskäriin perustettiin puolustusvoimien vartiolinnake, jonka tehtävä oli suojata merirajaa vihollisen mahdollisilta hyökkäyksiltä demilitarisoidulta Ahvenanmaalta käsin. Kolme tykkiä sijoitettiin strategisiin tilapäisasemiin. Saaristossa nähtiinkin dramaattinen välikohtaus, kun venäläinen pommikone ammuttiin alas 17.2.1940. Kaksi miehistön jäsentä sai heti surmansa, mutta kolmas ammuttiin paetessaan jäälle. Ammutun sotilaan hauta on Jungfruskärin eteläosassa.
|
Yllä olevassa kuvassa oleva noin 240 neliömetrin suuruinen kasarmirakennus on rakennettu 1960-luvulla. Rakennuksen huoneenkorkeus ja suuri koko luo avaruutta. Rakennus tarjoaa hyvät puitteet majoitus- tai muuhun toimintaan. Rakennus vaatii kuitenkin pintaremonttia, myös keittiö on uusittava.
|
Saaressa on edelleenkin kolme tykkiä, joista yhdestä on kuva ohessa. Kuvassa näkyvä tähystystorni on purettu.
|
Hallinnonsiirtojen myötä Jungfruskär siirtyi Metsähallitukselle vuonna 1999. Maa-alueen lisäksi Puolustusvoimat luovutti Metsähallitukselle saaren rakennukset, joihin kuuluu vanha kasarmi, vartiotupa, rantasauna sekä useita varastorakennuksia. Pitkään yleisöltä suljettuna olleella saarella saa nyt vapaasti vierailla.
Luontomatkailua kehitetään Jungfruskärissä
Metsähallitus haluaa tarjota Jungfruskärin monipuolisen alueen sekä siellä sijaitsevat vanhat puolustusvoimien rakennukset luontomatkailukäyttöön. Alue tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan. Samalla halutaan kuitenkin myös vaalia luontoarvoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että matkailijat ottavat huomioon alueen luonnon sekä paikalliset asukkaat. Kuva on Hamnöstä, joka on yksityisaluetta ja sijaitsee vastapäätä Storalandetia.
Jungfruskäriin aiotaan rakentaa uusi laituri.
Retki Jungrfuskäriin
Jungfruskäriin pääsee vain omalla veneellä tai taksiveneellä. Saareen rakennetaan uusi laituri, mutta ennen sen valmistumista on rantauduttava kalliorannalle. Omalla veneellä saavuttaessa ohitetaan vanha armeijan laituri Storlandetin länsipuolella ja rantaudutaan kalliolle laiturista noin 150 metrin päähän. Kalliorannan syvyys tällä kohdalla on 1,80- 2,80 metriä, ja siihen voi rantautua vain silloin, kun ei ole pohjoistuulta. Vanhaa armeijan laituria ei saa käyttää, koska se sijaitsee aivan yksityisalueen laidalla.
Rantautumispaikalta alkaa 3 kilometrin pituinen luontopolku. Luontopolku seuraa osin alueella kulkevia sorateitä, mikä helpottaa liikkumista lastenvaunujen kanssa sekä pyörätuolilla. Polun varrella olevasta lintutornista, joka rakennetaan vuonna 2003, voi tähyillä sekä tavallisia että harvinaisia lintulajeja.
Saaristossakin jokaisella vuodenajalla on oma viehätyksensä. Jungfruskärin ainutlaatuinen luonto on kuitenkin kauneimmillaan keväisin ja kesäisin. Jungfruskär on ollutkin suosittu retkikohde. Sekä purjehdusseurat että seurakunnat ovat järjestäneet purjehduksia ja retkiä sinne. Vastaavista retkistä on maininta jo 1800-luvun lopulta. Houtskarin asukkaat voivat olla ylpeitä kiehtovasta saarestaan!
Jungfruskärin palvelutasoa on parannettu:
- Uusi laituri on käytettävissä. Sen läntinen puoli on tarkoitettu kävijöille. Laiturin pituus on 15 m, mutta sopu sijaa antaa. Laiturin pääty on käytännössä taksiveneille sekä Houtskarin Saaristo-opistolle, joka vastaa opastuksesta ja kurssitoiminnasta saarella. Metsähallituksen henkilökunta käy lähes päivittäin alueella ja käyttää laiturin itäosaa. Edelleen voi käyttää rantautumiseen myös viereistä kalliota. Siihen tähän tulee kiinnitysrenkaat ja tulevaisuudessa on suunniteltu myös poijut mahdollisten ankkurivaikutusten vähentämiseksi.
- Huoltotyötä ajatellen laiturilta lähtevän polun alkuosa on levennetty
- Aivan laiturin läheisyydessä on opastustaulu sekä avotulentekopaikka.
- Kanooteille ja teltoille on oma alue rantaniityllä aivan hiekkarannan läheisyydessä.
- Suunnitteilla on myös uusi näyttely, joka tulee kertomaan perinnemaiseman eri biotoopeista ja niiden ylläpidosta. Näyttely tulee olemaan kasarmirakennuksen yhteydessä, ns. tykkihallissa.
- Tänä kesänä opas kertoo saaren erikoisuuksista joka päivä klo 9.00 ja 19.00 juhannuksesta heinäkuuhun. Ryhmät voivat varata opastuksen muina aikoina Saaristo-kansanopistosta puh: (02) 463 3227 http://www.hkf.fi/
Metsähallituksen yhteistyökumppanit ja heidän palvelut löytyvät Luontoon.fi-verkkopalvelusta.