Vihreä vyöhyke -Lifen ennallistaminen
Ennallistamissuunnitelmat
Kaikille projektin alueille laadittiin yksityiskohtaiset ennallistamissuunnitelmat, jotka perustuivat maastokäynteihin, monipuoliseen luontotietoon ja ilmakuviin. Ennallistamistoimet olivat kertaluonteisia ja ne kohdistuivat suojelualueiden niihin osiin, joissa metsätalouskäyttö oli selvästi muuttanut alueiden luonnontilaa. Tavoitteena oli palauttaa metsiin ja soille luonnontilaisten ekosysteemien piirteitä ja prosesseja sekä nopeuttaa luonnontilan palautumista.
Metsien ennallistaminen ja palojatkumon käynnistäminen
Metsiä ennallistettiin hankkeen puitteissa yhteensä 601 hehtaaria. Suurin osa ennallistamistoimenpiteistä oli lahopuun lisäystä, jota toteutettiin yhdeksällä eri alueella yhteensä 458 ha. Lahopuuta tuotettiin sekä kaatamalla että kaulaamalla puita pystyyn, lisäksi 20 ha:n alalla tehtiin metsän erirakenteisuuden lisäystä.
Metsiä ennallistettiin polttamalla, seitsemällä eri alueella, yhteensä 123 ha. Hankkeen aikana käynnistettiin 50 vuoden metsäpalojatkumo kolmella alueella: Oulangalla, Etelä-Kuusamossa ja Elimyssalossa.
Soiden ennallistaminen
Soita ennallistettiin kuudella alueella yhteensä 360 ha. Ennallistamisen kohteina olleet suot olivat erityyppisiä metsäojituksella kuivattuja soita sekä yksi maatalouskäyttöä varten kuivattu suo. Ennallistamisen tavoitteena oli palauttaa soille luontainen vesitalous ja käynnistää turpeen kertyminen uudelleen. Tämä toteutettiin patoamalla ojia ja poistamalla liika puusto.
Metsäautoteiden ja maanottoalueiden metsitys
Tarpeettomia metsäautoteitä metsitettiin kolmella alueella yhteensä neljä kilometriä. Samalla metsitettiin ja maisemoitiin 2 ha teiden maanottoalueita. Metsitettävät tiet olivat umpikujia, ns. pistoteitä. Teiden metsityksellä pyrittiin vähentämään suojelualueiden pirstoutuneisuutta ja rauhoittamaan maakotkan pesimäalueita.
Ennallistumisen seuranta
Ennallistamistoimien vaikutusta luontoon seurattiin kaikilla ennallistamisaloilla. Metsähallitus teki aloilla hoitoseurantaa, jonka tavoitteena oli varmistaa että ennallistuminen käynnistyy halutulla tavalla. Hoitoseurannassa ennallistumista arvioitiin silmämääräisesti sekä valokuvataan kohteita ennen ja jälkeen toimenpiteiden ja tehtiin valikoidusti kasvillisuusseurantoja. Soiden ennallistamiskohteilla tehtiin lisäksi vesistöseurantoja, joissa tutkittiin toimenpiteiden vaikutusta valumavesien laatuun. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasema keräsi viidellä metsien ennallistamiskohteella vertailevaa tietoa ennallistamismenetelmien toimivuudesta erilaisissa metsissä. Metla käyttää hankkeen ennallistamistoimia hyväksi myös muissa tutkimuksissaan, joissa selvitetään soiden, metsien ja teiden ennallistumista.
Lisätietoa