Syöte-Lifen alueen biologia ja geologia
Biologia
Alueen luontoa leimaavat vaaramaisemat, joissa on säilynyt melko runsaasti vanhaa kuusikkoa. Ne muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden sisältäen mm. vaarametsiä, lakimetsiä, laki- ja rinnesoita sekä arvokkaita pienvesiä. Metsien pitempiaikainen häiriötön kehitys näkyy alueen monipuolisessa kääpälajistossa, johon mm. kuuluvat vanhojen havupuuvaltaisten metsien ilmentäjälajeihin lukeutuvat uhanalaiset lohko- ja sitruunakääpä.
Alueella on myös arvokkaita lehto-, suo- ja harjualueita. Kasvilajistoon kuuluu mm. runsasravinteisilla lähdesoilla kasvava uhanalainen lettorikko ja lähinnä rinteiden kosteissa, rehevissä painanteissa kasvava pohjansinivalvatti.
Alueen eläinlajisto on monipuolinen. Uhanalainen liito-orava viihtyy vanhojen kuusikoiden lehtipuustoisissa osissa. Sillä on alueella elinvoimainen kanta. Suomen suurpedoista karhu, ahma ja ilves esiintyvät myös alueella. Linnuista alueella pesii maakotka sekä sisämaassa harvinainen merikotka. Säännöllisesti pesivään lintulajistoon kuuluu myös itäinen, vanhoihin luonnonmetsiin sidonnainen taigalaji sinipyrstö.
Geologia
Alueen maaperä on muodostunut pääosin moreenista. Kalliot ja louhikot ovat yksittäisiä ja pienialaisia. Ne ovat tulleet esiin jäätikön kuluttavan vaikutuksen johdosta ja sijoittuvat siten pääosin vaarojen lakiosiin. Aluetta halkovat yksittäiset harjumuodostelmat hiekka- ja sora-alueineen.
Alueen kallioperä on hyvin vaihteleva. Länsireunan graniitti kuuluu suureen Pudasjärven graniittialueeseen.
Alueen keski- ja pohjoisosat kuuluvat Kainuun liuskevyöhykkeeseen. Tämä vyöhyke sisältää Kouvan seudun sekä Pärjänjoen yläjuoksun emäksiset kivilajit, alueen keskiosan kvartsiitin sekä Syötteen ympäristön gabron. Alueen itäosa kuuluu mm. platinaa ja muita arvometalleja sisältävään aina Kuusamon puolelle yltävään vyöhykkeeseen.