Ennallistumisen seuranta
Hoitoseurannat
Hoitoseurannalla tarkkaillaan, että metsien ja soiden ennallistumiselle asetetut tavoitteet täyttyvät ennallistamistoimenpiteiden jälkeen. Siinä seurataan esimerkiksi ennallistettujen soiden patojen pitävyyttää, suon märkyyttä ja puuntaimien määrää. Hoitoseuranta tehdään 1, 2, 5 ja 10 vuoden kuluttua ennallistamisesta. Tarvittaessa tehdään korjauksia tai suunnitellaan lisää toimenpiteitä. 32 Metsä-Life-kohdetta seurataan myös valokuvaamalla.
Lajisto- ja puustorakenteen seurannat
Metsien ennallistamisen ekologisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle seurataan kuusi- ja mäntyvaltaisiin metsiin perustetun koealaverkoston avulla. Metsähallitus on käynnistänyt koko maata kattavat metsien puusto- ja taimiseurannat vuonna 2005 ja kovakuoriaisseurannat vuonna 2006. Verkostossa on kattavasti myös Metsä-Life-hankkeen kohteita.
Sekä pienaukotus- että lahopuunlisäyskohteille on perustettu koealojen lisäksi kontrollialat. Siten voidaan varmistaa, että havaittavat ilmiöt ovat seurausta ennallistamistoimista. Verkoston avulla seurataan ennallistamisen seurauksena tapahtuvia puuston rakenteen muutoksia.
Pienaukotuskohteilla kiinnitetään erityistä huomiota lehtipuuston kasvuun ja pienaukkojen taimettumiseen. Lahopuunlisäyskohteilla tarkkaillaan erityisesti lahopuusukkessiota. Lahopuunlisäyskohteiden koe- ja kontrollialoilla on aloitettu kovakuoriaisnäytteiden kerääminen toukokuussa 2006.
Ennallistamispolttojen ekologisten vaikutusten perusseurannassa mitataan ja seurataan samoja tunnuksia kuin lahopuun tuottamisen seurannassa lisättynä taimiseurannalla. Lisäksi samana kesänä palon jälkeen arvioidaan palon voimakkuus. Osa Metsä-Life-kohteista on mukana myös Joensuun yliopiston palohyönteistutkimuksessa.
Joillakin kohteilla tehdään lahopuulla elävien lajien kuten kääpien seurantaa sekä hyönteisinventointeja. Seurantojen avulla voidaan valita ekologisesti parhaat ja taloudellisesti tehokkaat työmenetelmät tulevia kohteita ennallistettaessa.