Tunnistaminen

Kiljuhanhi. Kuva: Jari Kostet.

Aikuisen kiljuhanhen erottaa metsä- ja merihanhesta sekä vain muuttavina maassamme tavattavista hanhilajeista kuten lyhytnokka-, sepel- ja valkoposkihanhesta valkoisen otsan ja mustien vatsalaikkujen perusteella.

Silhuetti. Kuva: Jari Kostet

Merihanhi, metsähanhi ja lyhytnokkahanhi. Kuva: Jari Kostet

Merihanhi

Metsähanhi

Lyhytnokkahanhi

Miten erotat kiljuhanhen tundrahanhesta?

Kiljuhanhi muistuttaa hyvin paljon tundrahanhea. Venäjällä pesivällä ja Suomessa muuttomatkoilla tavattavalla, kiljukkaan tapaan Suomessa rauhoitetulla tundrahanhella on myös valkoinen otsakilpi ja mustat vatsalaikut.

Kiljuhanhen parhaina eroina tundrahanheen ovat kiljuhanhen pienempi koko, tummempi yleisväri, suhteessa hivenen pitemmät siivet (laskostetut siivet ulottuvat pyrstön kärjen yli), jyrkempi otsa, lyhyempi ja kirkkaamman punainen nokka ja (tosin vain läheltä näkyvä) keltainen silmärengas. Kiljuhanhen otsalaikku on suurempi ja yltää pitemmälle päälaelle.

Kiljuhanhi ja tundrahanhi. Kuva: Jari Kostet


Kiljuhanhi

Tundrahanhi

Tundra- ja kiljuhanhen päät. Kuva: Jari KostetKaukaa tundrahanhi näyttää myötävalossa tummaselkäiseltä ja vaaleampikylkiseltä, mutta kiljukkaalla selkä ja takakylki ovat suunnilleen yhtä tummia. Lennossa kiljukkaan tuntee parhaiten pään muodosta ja suhteessa vähän lyhyemmästä kaulasta, jossa on selvempi väriraja (pää ja kaulan etuosa tummempia).

Hyvä tuntomerkki on ääni, joka kiljukkaalla on korkeaa vihellystä, "tu-ju-(ju)".

Nuorilta kilju- ja tundrahanhilta otsan valkea laikku ja mustat mahakuviot puuttuvat ja höyhenpuku on suomumaisen tummatäpläinen.

Varovaisuutta metsästystilanteissa

Suomessa kiljuhanhen suojelu metsästystilanteissa ei ole kovin vaikeaa, kunhan ei metsästetä hämärässä ja annetaan pienten, korkeaäänisten ja valko-otsaisten hanhien ja niiden poikasten olla rauhassa.

Erityistä varovaisuutta tarvitaan kolmessa pohjoisimmassa kunnassa sekä Metsä-Lapin suurilla aavoilla, mm. Porttipahdan pohjoispuolella sekä Perämeren rannikolla.

Viimeisin päivitys 26. marraskuuta 2010.
© Metsähallitus 2010
Metsähallitus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 Sivukartta | Palaute | Yleiset käyttöehdot