Besökarundersökning i Ekenäs skärgårds nationalpark 2007
Tammisaaren saariston kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Julkaisu on ruotsinkielinen, mutta siinä on suomenkielinen tiivistelmä.
Sammandrag
Ekenäs skärgårds nationalpark grundades 1989 för att bland annat bevara en representativ del av skärgårds- och havsnaturen i Finska viken. Nationalparken sträcker sig från det öppna havet ända in i inre skärgården. Parken består bl.a. av öarna Älgö, Fladalandet, Modermagan och Jussarö. Parken täcker tre av fyra skärgårdszoner men den omfattar inget fastland. I nationalparken är naturen såväl ovan som under vattenytan skyddad. De flesta av de cirka 47 000 årliga besökarna vistas i nationalparken sommartid vilket innebär att så gott som alla besökare anländer till parken med flytande farkoster.
Nationalparkens stomplan godkändes år 1992 och samma år fastställdes även parkens ordningsstadga. Utarbetandet av en ny skötsel- och användningsplan påbörjades 2007 och huvudmålsättningen med denna besökarundersökning är att producera besökarstatistisk som kan användas vid utarbetandet av den nya skötsel- och användningsplanen.
Besökarundersökningen är uppgjord enligt Forststyrelsens direktiv för besökarundersökningar och resultaten har införts i Forststyrelsens databas för besökaruppföljning (ASTA). Undersökningen har på så sätt även producerat basmaterial för Forststyrelsens landsomfattande statistik.
Naturmiljön var den viktigaste faktorn för svararna och de flesta ansåg att deras förväntningar infriats. Svararna tyckte mest om att vandra runt för att observera och njuta av naturen, gärna längs en naturstig. Besöka kiosk, café eller sommaraktiviteter såsom segling, simning och solbad var också populära sysselsättningar. Svararnas viktigaste målsättningar var att få naturupplevelser, se på landskapet och koppla av. Av parkens miljöfaktorer uppskattade svararna landskapets omväxling och trivseln i rekreationsmiljön. Endast ett fåtal svarare kände sig störda av t.ex. oljud medan majoriteten inte alls kände sig störda av någonting. Det belåtenhetsindex som räknas fram med hjälp av ASTA visar att besökarna som deltog i undersökningen är exakt lika belåtna som medeltalet för alla dem som deltagit i tidigare besökarundersökningar.
Av parkens infrastruktur och service fick bryggor, utsiktstorn och den allmänna snyggheten bra betyg medan svararna var mest missnöjda med att de själva var tvungna att föra bort sitt eget skräp från naturen. Svararna önskar införande av sopservice, förbättrad grillplatsservice samt utökat antal bryggplatser och kioskservice på Rödjan.
Undersökningen bjöd inte på några överraskningar utan är en bekräftelse på den fortlöpande feedback som fås av besökarna. Fördelen med undersökningen är att besökarnas åsikter och förväntningar nu är mera lättillgängliga för en större grupp planerare och beslutsfattare. De eventuella åtgärder som kan föranledas av denna besökarundersökning definieras och planeras i den nya skötsel- och dispositionsplan som färdigställs 2008.
Tiivistelmä
Tammisaaren saariston kansallispuisto perustettiin 1989 Suomenlahden edustavan saaristo- ja meriluonnon suojelua varten. Kansallispuisto ulottuu avomereltä aina sisäsaaristoon asti. Puistoon kuuluvat muun muassa Älgön, Fladalandetin, Modermaganin ja Jussarön saaret. Kansallispuisto sisältää kolme kaikkiaan neljästä saaristovyöhykkeestä, mutta ei lainkaan manneraluetta. Kansallispuistossa sekä vedenalainen että vedenpäällinen luonto on suojeltu. Suurin osa noin 47 000 vuotuisesta kävijästä vierailee puistossa kesäkaudella, ja lähes kaikki heistä saapuvat puistoon veneillä.
Kansallispuiston runkosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1992, ja samana vuonna laadittiin myös puiston järjestyssäännöt. Uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa alettiin tehdä vuonna 2007. Tämän kävijätutkimuksen päätavoite olikin tuottaa kävijöistä tilastotietoja, joita voidaan käyttää uuden hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
Kävijätutkimus tehtiin Metsähallituksen vakioidulla kävijätutkimusmenetelmällä, ja sen tulokset tallennettiin Metsähallituksen ASTA-tietokantaan. Näin tutkimuksessa saadut tiedot täydentävät Metsähallituksen valtakunnallista tilastotietokantaa.
Tärkeintä tutkimukseen vastanneille oli luonnonympäristö, ja suurin osa vastaajista koki ennakko-odotustensa täyttyneen. Vastaajat ilmoittivat pääharrastuksensa alueella olleen kävely, luonnon tarkkailu ja luonnosta nauttiminen (mielellään luontopolulla). Vastaajat kävivät myös mielellään kahvilassa tai kioskilla ja nauttivat kesäharrastuksista, kuten purjehdus, uinti ja auringonotto. Kävijöiden tärkeimmät virkistysmotiivit olivat luonnon kokeminen, maisemat sekä rentoutuminen. Puiston ympäristötekijöistä arvostettiin eniten maiseman vaihtelevuutta ja virkistysympäristön viihtyvyyttä. Vain harvat kävijät ilmoittivat kokeneensa häiriöitä, esimerkiksi melua, mutta suurinta osaa ei häirinnyt mikään. ASTA:n avulla laskettu kävijätyytyväisyysindeksi osoittaa, että tutkimukseen vastanneet olivat keskimäärin yhtä tyytyväisiä kuin aikaisempiin kävijätutkimuksiin osallistuneet kävijät.
Palveluista ja palvelurakenteista parhaiten kävijöiden odotuksia vastasivat laiturit, näköalatornit ja yleinen siisteys. Vähiten odotuksia vastasi jätehuollon toteutus (kävijöiden pitää viedä omat jätteensä pois luonnosta). Vastaajat toivoivat jätehuollon tehostamista, parempia grillipaikkoja sekä lisää laituripaikkoja ja kioskia Rödjanille.
Tutkimus ei tuottanut suurempia yllätyksiä, vaan pikemminkin vahvisti kävijöiden antamaa jatkuvaa palautetta. Tutkimuksen ansiosta kävijöiden mielipiteet ja odotukset ovat kuitenkin nyt laajemmin suunnittelijoiden ja päättäjien käytettävissä. Mahdolliset toimenpiteet, joihin tämä tutkimus johtaa, määritellään ja suunnitellaan vuonna 2008 valmistuvassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.
Lisätietoa / Mera information