Metsätalous saamelaisalueella
Saamelaisalueella tarkoitetaan kolmea Suomen pohjoisinta kuntaa: Inaria, Utsjokea, Enontekiötä ja Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta. Vain yhdeksän prosenttia tämän alueen kokonaispinta-alasta on metsätalouskäytössä. Alueella kiinnitetään erityistä huomiota metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseen.
Paikallisuus on tärkeä arvo Metsähallituksen metsätalouden toiminnassa saamelaisalueella. Metsä- ja puutalous työllistävät esimerkiksi Inarin kunnassa yhtä paljon kuin porotalous. Metsätaloudella on tärkeä rooli saamelaisalueen pitämisessä asuttuna ja se luo mahdollisuuksia myös elinvoimaiselle matkailuelinkeinolle, joka on alueen suurin työllistäjä.
Metsätalouden periaatteista sovitaan neuvotteluissa
Valtion maiden metsätaloudessa noudatetaan saamelaisten kotiseutualueella vastaavia paliskuntakohtaisia neuvottelumenettelyjä kuin muuallakin poronhoitoalueella. Sen lisäksi keskeisistä metsätalouden mitoitukseen ja linjauksiin vaikuttavista suunnitelmista neuvotellaan Saamelaiskäräjien ja koltta-alueella Kolttaneuvoston kanssa.
Saamelaisalueen metsätalouden periaatteista on sovittu Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttaneuvoston välisissä neuvotteluissa. Saamelaisalueen paliskuntien kanssa on tehty erilliset sopimukset metsätalousalueiden käytöstä ja tärkeimpien laidunalueiden säilyttämisestä 20 vuoden ajan metsätaloustoimien ulkopuolella.
Saamelaisten kotiseutualueen metsänkäsittelyohjeet ja toimintatavat >>
Saamelaisalueella tarkoitetaan kolmea Suomen pohjoisinta kuntaa: Inaria, Utsjokea, Enontekiötä ja Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta. Vain yhdeksän prosenttia tämän alueen kokonaispinta-alasta on metsätalouskäytössä. Alueella kiinnitetään erityistä huomiota metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseen.
Paikallisuus on tärkeä arvo Metsähallituksen metsätalouden toiminnassa saamelaisalueella. Metsä- ja puutalous työllistävät esimerkiksi Inarin kunnassa yhtä paljon kuin porotalous. Metsätaloudella on tärkeä rooli saamelaisalueen pitämisessä asuttuna ja se luo mahdollisuuksia myös elinvoimaiselle matkailuelinkeinolle, joka on alueen suurin työllistäjä.
Metsätalouden periaatteista sovitaan neuvotteluissa
Valtion maiden metsätaloudessa noudatetaan saamelaisten kotiseutualueella vastaavia paliskuntakohtaisia neuvottelumenettelyjä kuin muuallakin poronhoitoalueella. Sen lisäksi keskeisistä metsätalouden mitoitukseen ja linjauksiin vaikuttavista suunnitelmista neuvotellaan Saamelaiskäräjien ja koltta-alueella Kolttaneuvoston kanssa.
Saamelaisalueen metsätalouden periaatteista on sovittu Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttaneuvoston välisissä neuvotteluissa. Saamelaisalueen paliskuntien kanssa on tehty erilliset sopimukset metsätalousalueiden käytöstä ja tärkeimpien laidunalueiden säilyttämisestä 20 vuoden ajan metsätaloustoimien ulkopuolella.
- See more at: http://www.metsa.fi/metsatalous-lapissa?p_p_id=56_INSTANCE_TOP1&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view#sthash.YOQthjn4.dpuf