Kulttuuriperintökohteet Metsähallituksen alueilla

Metsähallituksen hoidossa on tärkeitä kulttuuriperintökohteita Aulangon ja Pallastunturin kansallismaisemista metsänvartijatorppiin ja majakkasaariin, kivikautisista kalliomaalauksista metsätyökämppiin ja poroaitauksiin.

Kohteet ovat joko yksittäisiä rakennuksia tai muinaisjäännöksiä tai useamman kohteen kokonaisuuksia kuten pihapiirejä tai muita kulttuuriympäristöjä.

Muinaisjäännökset

Luonnossamme säilyneet muinaisjäännökset ovat arvokkaita viestejä esihistorialliselta ajalta tai muistomerkkejä historiallisista tapahtumista: palvontapaikkoja ja pyyntijärjestelmiä, tervahautoja ja raunioita, rajakiviä ja linnoituksia.

Metsähallituksen hoitamilla alueilla on noin 3 000 kiinteää muinaisjäännöstä.

Muinaisjäännösten lisäksi maisemassa näkyvät myös jo esihistorian aikana alkaneet muutokset: metsien raivaus kaskipelloiksi ja karjanlaitumiksi sekä vanhat kulku- ja ansareitit.

Rakennusperintö

Metsähallituksen hallussa on kultuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia Sallivaaran saamelaisten poroerotuspaikasta Tammisaaren saariston kalastajatilaan. Suurin osa rakennuksista on metsänvartijatiloja ja vanhoja torppia, savottakämppiä ja autiotupia, kalamajoja ja niittylatoja. Ne ovat luonnon keskellä säilyneitä muistoja entisajan elinkeinoista, rakentamisen taidosta ja ihmisen suhteesta ympäristöönsä.

Metsähallitus kartoitti vanhan rakennuskantansa vuonna 1994 ja arvokkaimmat rakennukset suojeltiin ympäristöministeriön päätöksellä. Sen jälkeen Metsähallituksen haltuun on tullut useita merkittäviä kulttuuriperintökohteita mm. puolustusvoimilta ja Museovirastolta. Valtion strategiseen kiinteistövarallisuuteen kuuluvia kohteita, joita Suomen valtio ei myy, on Metsähallituksen hallussa lähes 80.

Suuri osa arvokkaista rakennuksista sijaitsee luonnonsuojelualueilla ja niitä hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelujen henkilökunta.

Kulttuuriympäristöt

Tyypillisiä kulttuuriympäristöjä valtion mailla ovat perinteiseen, pienimuotoiseen maatalouteen ja muihin luontaiselinkeinoihin kuten poronhoitoon liittyvät pihapiirit, laitumet ja niityt.

Näiden perinneympäristöjen joukossa on myös lajistoltaan ja luontotyypeiltään harvinaisia elinympäristöjä, joiden hoidon tavoitteena on sekä kulttuuriperinnön että luonnon suojelu.

Metsähallituksen toiminnan myötä syntyneitä kulttuuriympäristöjä ovat  mm. metsänvartijatilojen ja kruununmetsätorppien sekä savottatyömaiden rakennusryhmät.

Kulttuuriperintökohteet pinnan alla

Itämeri on kansainvälisesti ainutlaatuinen kulttuuriperinnön aarteisto. Itämeren vähäsuolaisessa vedessä on säilynyt merenkulun rakenteita ja hylkyjä keskiajalta saakka. Yli 100-vuotiaat hylyt ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.

Metsähallituksen hallinnoimilta vesiltä tunnetaan kymmeniä hylkyjä. Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet Saaristomeren kansallispuiston vesiltä löytyneet ns. Egelskärin hylky 1300-luvulta sekä hollantilaisen kauppa-alus Vrouw Marian hylky 1700-luvulta.

Sisävesien kulttuuriperintöä ovat mm. uittorakennelmat ja kalastuspadot tai vedenpinnan nousun myötä veden alle jääneet esihistorialliset asuinpaikat.