Rakentaminen ja huolto suojelualueilla

Luonnonsuojelualueiden käytössä suositaan luonnonläheisiä retkeilymuotoja kuten patikointia, hiihtämistä, soutua tai melontaa ja telttaretkeilyä. Näitä sekä opastus- ja opetuskäyttöä varten suojelualueilla ylläpidetään polkuja, levähdyspaikkoja, rantautumispaikkoja, luonnonsatamia, telttailualueita ja paikoitusalueita. Mikäli sisämajoitusmahdollisuuksia tarjotaan, ne pidetään tasoltaan vaatimattomina kämppämajoituksina. Pienillä suojelualueilla ei sisämajoitusta yleensä tarjota.

Metsähallitus pyrkii rakentamaan pitkäikäisiä, elinkaarikustannuksiltaan edullisia rakennuksia ja rakenteita, jotka sopivat kokonaisuutena ympäristöön ja maisemaan. Kohteiden tulee olla käytön suhteen oikein mitoitettuja ja muunneltavia. Uusiutuvan energian käyttöratkaisuja suositaan. Vanhoja rakennuksia korjataan ja käytetään niiden kulttuuriarvot säilyttäen.

Palveluvarustusta rakennetaan tarpeen mukaan

Eri luonnonsuojelualueet kehitetään luonteensa mukaisesti varustukseltaan eri tasoisiksi. Vähimmäis- ja enimmäistavoitetasot vahvistetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Palveluvarustus ja sen käyttö pyritään ohjaamaan suojelualueen niihin osiin, joissa luontoarvot vähiten vaarantuvat. Useimmille soidensuojelualueille ja pienille luonnonsuojelualueille ei rakenneta palveluvarustusta lainkaan.

Kaikki palvelurakenteet ja palvelut sijoitetaan keskitetysti ja vyöhykkeittäisesti siten, että osa-alueet, joille ihmisiä ohjataan, eivät häiritse suojelualueen luonnon arvokkaimpia osia. Vyöhykeperiaatteen avulla pyritään toisaalta riittävän suurten häiriöttömien alueiden muodostamiseen ja käytön tuomien ongelmien (esim. kulumisen) minimoimiseen sekä toisaalta tarjoamaan luonnosta kiinnostuneille käyttäjäryhmille mahdollisuus tutustu alueeseen ja kokea upeita luontoelämyksiä.

Suurimmilla ja vilkkaimmilla alueilla ylläpidetään ryhmille tarkoitettuja leiripaikkoja ja sekä retkeilijöille tarkoitettuja autiotupia ja varaustupia. Sen sijaan hotellit ja muut korkeampitasoiset matkailupalvelut sekä yleensä myös leirintä- ja matkailuvaunualueet sijoitetaan suojelualueen ulkopuolelle. Pääsääntö on, että suojelualueelle tulee vain sellaisia matkailupalveluja, jotka on tarkoitettu helpottamaan alueen luontoon tutustumista ja opastusta.

Retkeily- ja virkistyskohteiden ylläpito ja huolto

Metsähallituksen hoidossa olevien retkeily- ja virkistyskohteiden ylläpito ja huolto on mittava työmaa. Siihen kuuluu tehtäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamisesta polttopuu- ja jätehuoltoon asti.

Suojelualueiden huolto järjestetään niin, että se rasittaa mahdollisimman vähän alueen luontoa. Polttopuu- ja jätehuolto vaativat kuitenkin liikkumista alueella. Käymäläjäte kompostoidaan ja sille voidaan tehdä maastoon välivarastointipisteitä. Metsähallitus rohkaisee kävijöitä omatoimiseen jätehuoltoon suojelualueilla. Jäteastioita on sijoiteltu joillekin alueille tavanomaista vähemmän. Sekajätteen syntyä ehkäistään myös roskien lajittelulla jo maastossa.

Metsähallituksen Luontopalvelujen kenttähenkilökunta on huoltotyön lisäksi mukana suojelualueiden luonnonhoidossa ja asiakaspalvelussa maastossa, mm. opastus- ja valvontatehtävissä.

Huoltotehtäviä hoitavat myös alan yrittäjät. Etelä-Suomessa Metsähallitus työllistää lisäksi avolaitosvankeja.