Postimerkkejä suojelualueista

Suomen Matkailijayhdistyksen 60-vuotisjuhlamerkki, jossa komeilee Kolin maisema, ilmestyi vuonna 1947. Merkin taiteilija on Signe Hammarsten Jansson, Tove Janssonin äiti.

Erikoismerkin nimellisarvo on 10 markkaa.

Kolin kansallispuisto (www.luontoon.fi) perustettiin vuonna 1991.

Porkkalan lakkautettu kansallispuisto

Rönnskärin majakka komeilee toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalanniemen palautusta juhlistavassa postimerkissä, joka ilmestyi meritukikohdan palauttamispäivänä 26.1.1956.

Nimellisarvoltaan 25 markan arvoisen merkin on suunnitellut Aarne Karjalainen.

Porkkalanniemeen perustettiin vuonna 1938 yksi Suomen neljästä vanhimmasta kansallispuistosta. Porkkalan kansallispuisto lakkautettiin Neuvostoliiton vuokra-ajan päättymisen jälkeen vuonna 1956.

Käsivarren erämaa-alue

Saanatunturi peilautuu Kilpisjärveen vuoden 1960 postimerkissä, jonka taiteilija on Olavi Vepsäläinen.

Suomen Punaisen Ristin sarjaan kuuluvan merkin nimellisarvo on 30 markkaa.

Käsivarren erämaa-alue (www.luontoon.fi) perustettiin vuonna 1991.

Oulangan kansallispuisto

Oulangan kansallispuistossa  (www.luontoon.fi) virtaavan Aventojoen rannalla komeileva Ristikallio Kuusamossa pääsi postimerkin aiheeksi vuonna 1964.

Merkin suunnitteli taiteilija Olavi Vepsäläinen.

Merkin nimellisarvo on 5 markkaa.

Punkaharjun luonnonsuojelualue

Maamme tunnetuimpiin kuuluvasta nähtävyydestä, Punkaharjusta ilmestyi vuonna 1967 taiteilija Olavi Vepsäläisen postimerkki, jonka nimellisarvo on 2,50 markkaa.

Punkaharjun luonnonsuojelualue  (www.luontoon.fi) on maailman vanhimpia, sillä Punkaharjusta tuli kruununpuisto jo vuonna 1843. Vuonna 1991 se sai nykyisen suojelutasonsa.

Pallas-Ounastunturin kansallispuisto

Vuonna 1977 ilmestyi taiteilija Pentti Rahikaisen Maisema Pohjois-Suomesta -niminen postimerkki, jossa on Studio Matti A. Pitkäsen valokuva Särkijärveltä.

Europa-sarjan merkin nimellisarvo on 90 penniä.Kansallispuisto laajeni vuonna 2005 etelään ja nimeksi tuli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (www.luontoon.fi).

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Kauhaneva kuvattiin taiteilija Pirkko Vahteron vuoden 1981 postimerkissä juuri ennen kansallispuiston perustamista. Merkin nimellisarvo on 70 penniä.

Kauhanevan-Pohjankankaan  (www.luontoon.fi) kansallispuisto perustettiin vuonna 1982.

Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen Multiharjun ikimetsäinen maisema on kuva-aiheena vuonna 1982 ilmestyneessä postimerkissä.

Postimerkki oli toinen taiteilija Pirkko Vahteron suunnittelemassa viiden merkin sarjassa, jossa ilmestyivät myös Kauhanevan, Itäisen Suomenlahden, Urho Kekkosen ja Saaristomeren kansallispuistojen postimerkit.

Merkin nimellisarvo on 1,60 markkaa.

Seitsemisen kansallispuisto  (www.luontoon.fi) perustettiin vuonna 1982.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Itäisen Suomenlahden (www.luontoon.fi) luodolla istuskelevat ruokit pääsivät vuonna 1983 ilmestyneeseen postimerkkiin.

Merkin suunnitteli taiteilija Pirkko Vahtero.

Merkin nimellisarvo on 1,80 markkaa.

Lemmenjoen kansallispuisto

Vuonna 1983 ilmestyneessä Pohjola-sarjan merkissä on aiheena Matkailu Pohjolassa.

Kullanhuuhdontaa Lemmenjoen kansallispuistossa (www.luontoon.fi) esittelevän postimerkin suunnitteli Torsten Ekström.

Merkin nimellisarvo on 1,20 markkaa.

Oulangan kansallispuisto

Oulangan kansallispuiston (www.luontoon.fi) Kitkajoki koskenlaskijoineen ilmestyi niinikään vuonna 1983 yhteispohjoismaisessa postimerkkisarjassa Matkailu Pohjolassa.

Merkin on suunnitellut taitelija Torsten Ekström ja sen nimellisarvo on 1,30 markkaa.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Saariselän tuntureita voi ihailla kaukana siintävässä näkymässä, joka aukeaa Naltiotunturilta luoteeseen.

Urho Kekkosen kansallispuiston (www.luontoon.fi) postimerkin suunnitteli taiteilija Pirkko Vahtero ja se ilmestyi vuonna 1988. Se valittiin vuoden kauneimmaksi postimerkiksi.

Merkin nimellisarvo on 2,40 markkaa.

Saaristomeren kansallispuisto

Saaristomeren (www.luontoon.fi) maisema lampaineen kuvaa lounaiselle saaristollemme tunnusomaista perinnemaisemaa, jonka ylläpitäjänä kotieläimillä on tärkeä tehtävä.

Merkin suunnitteli taiteilija Pirkko Vahtero ja se ilmestyi vuonna 1997.

Merkin nimellisarvo on 4,30 markkaa. 

Ruunaan retkeilyalue

Markku Tanon kuva  Ruunaan retkeilyalueen (www.luontoon.fi) Haapavitjan koskelta valittiin postimerkkiin nimeltään Vesi, luonnonvaramme.

Eurooppa-sarjan merkin nimellisarvo on 5,40 markkaa ja suunnittelija Kaisu Klemetti.

Merkki oli Suomen ja maailman kaunein postimerkki ilmestymisvuonnaan 2001.

Riisitunturin kansallispuisto

Talvimaisema-niminen postimerkki ilmestyi vuonna 2006.

Riisitunturin kansallispuistoa (www.luontoon.fi) kuvaavan merkin ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu. Tykkylumiset kuuset on kuvannut Jouni Klinga.

1. luokan ikimerkki valittiin vuoden kauneimmaksi postimerkiksi.

Merenkurkun maailmanperintöalue

Maan kohoaminen jääkauden jälkeen on aiheena taiteilija Marjatta Hanhijoen suunnittelemassa vuoden 2008 postimerkissä, jonka nimellisarvo on 1,50 euroa.

Merenkurkun saaristo (www.luontoon.fi) otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006 Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Uuden postimerkkisarjan kansallispuistoista aloitti 22.1.2009 ilmestynyt Teemu Ollikaisen suunnittelema merkki, jossa on Pekka Luukkolan valokuva Pallaksen kansallismaisemasta.

Pallas-Yllästunturin 1. luokan ikimerkki myydään 10 merkin tarra-arkkina, jossa on tietoa myös pohjoissaameksi. Se on vuoden 2009 ainoa sokeainkirjoituksella varustettu postimerkki.

Länsi-Lapissa sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (www.luontoon.fi) on maamme suosituin: siellä vierailee vuosittain yli 300 000 luonnossa liikkujaa.

Postimerkki tuli toiselle sijalle vuoden 2009 kauneimman postimerkin äänestyksessä.

Torronsuon kansallispuisto

Suomen kansallispuistoja esittelevässä postimerkkisarjassa ilmestyi toisena Torronsuon kansallispuiston (www.luontoon.fi) merkki 13.9.2010. Merkin on suunnitellut graafikko Teemu Ollikainen.

Torronsuon 1. luokan ikimerkkiä voi ostaa 10 merkin tarra-arkkina, jonka taustalla on tietoa kansallispuistosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hämeen järviylängöllä sijaitseva Torronsuo on maamme syvin suo ja suurien kurkiparvien suosima levähdyspaikka.

Torronsuon postimerkki sai hopeaa vuoden 2010 kauneimman postimerkin äänestyksessä.

Struven ketju

Kolmiomittausketjulla Mustaltamereltä Jäämerelle selvittiin maapallon muotoa 1800-luvulla. Struven ketju pääsi UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.

Maailmanperintökohteen 34 mittauspisteestä kolme on Metsähallituksen mailla.

Vuonna 2011 ilmestyneet 2. luokan merkit suunnittelivat Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Kuvat ovat Hannu Eskosen ja Pulkovan museon.

Selkämeren kansallispuisto

Suomen kansallispuistoja esittelevässä postimerkkisarjassa ilmestyi kolmantena Selkämeren kansallispuiston (www.luontoon.fi) merkki 7.5.2012. Merkin on suunnitellut graafikko Teemu Ollikainen, joka on kuvannut merkin yläosan. Vedenalaisen kuvan otti meribiologi Heidi Arponen.

Postimerkki tuli kolmannelle sijalle vuoden 2012 kauneimman postimerkin äänestyksessä. Selkämeren 1. luokan ikimerkkiä voi ostaa 10 merkin tarra-arkkina, jonka taustalla on tietoa kansallispuistosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Maamme 5. mereinen kansallispuisto suojelee vedenalaista luontoa 160 kilometrin pituisella alueella.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto

Postimerkin päivänä 9.10.2013 Kauhajoen posti julkaisi Kauhanevaa kuvaavan postimerkin. Se on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla. Merkin kuvaaja ei ole tiedossa.

1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina Kauhajoen postissa.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (www.luontoon.fi) maisemaa hallitsevat karut mäntykankaat ja laajat, avoimet nevat, joista merkittävin on Kauhaneva.

Merenkurkun saariston maailmanperintökohde

Postimerkin päivänä 9.10.2013 Vaasan posti julkaisi Merenkurkun saariston (www.luontoon.fi) Svedjehamnia kuvaavan postimerkin. Se on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla. Merkin kuvaaja ei ole tiedossa.

1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina Vaasan postissa.

Jääkauden muovaama Merenkurkun saaristo kohoaa edelleen merestä. Mannerjäätikön synnyttämät moreenikentät ovat ainutlaatuisia. Merenkurkun saaristo otettiin vuonna 2006 Unescon maailmanperintöluetteloon.

Oulangan kansallispuisto

Postimerkin päivänä 9.10.2013 Kuusamon posti julkaisi Oulangan kansallispuiston (www.luontoon.fi) Kitkajokea kuvaavan postimerkin. Merkki on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla ja sen on kuvannut Hannu Hautala.

1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina Kuusamon postissa.

Oulangan kansallispuiston mäntymetsät, jokilaaksot hiekkatörmineen ja koskineen sekä laajat suoalueet ovat maakuuluja. Oulangan eliölajistoon kuuluu monia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Linnansaaren kansallispuiston tunnetuin asukas on uhanalainen saimaannorppa, mutta myös sääkset viihtyvät Haukiveden saarilla ja luodoilla.

Merkki valittiin vuoden 2014 kauneimmaksi.

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuiston jylhä maisema kertoo suomalaisesta sielunmaisemasta. Käyntikortti Suomesta -arkin toisessa merkissä on puhdasta suomalaista luontoa symbolisoivia koivunlehtiä.

Susannan Rummun ja Ari Lakaniemen suunnittelemat postimerkit on tarkoitettu ulkomaille lähetettävään, enintään 20 gramman Priority-kirjeeseen tai -postikorttiin.

Merkit ilmestyivät vuonna 2016 ja merkin nimellisarvo 1,30 euroa.