Postimerkkejä suojelualueista
Maamme hienoimmat maisemat ovat innostaneet postimerkin suunnittelijoita. Monet näistä Suomen luonnolle tunnusomaisista maisemista on myös suojeltu niiden ainutlaatuisuuden vuoksi. Tälle sivulle on koottu postimerkkejä, joiden aiheena on suojelualueiden maisema. Merkit ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.
![]() Suomen Matkailijayhdistyksen 60-vuotisjuhlamerkki, jossa komeilee Kolin maisema, ilmestyi vuonna 1947. Merkin taiteilija on Signe Hammarsten Jansson, Tove Janssonin äiti. Erikoismerkin nimellisarvo on 10 markkaa. Kolin kansallispuisto (www.luontoon.fi) perustettiin vuonna 1991. | |
Porkkalanniemeen perustettiin vuonna 1938 yksi Suomen neljästä vanhimmasta kansallispuistosta. Porkkalan kansallispuisto lakkautettiin Neuvostoliiton vuokra-ajan päättymisen jälkeen vuonna 1956. | |
Saanatunturi peilautuu Kilpisjärveen vuoden 1960 postimerkissä, jonka taiteilija on Olavi Vepsäläinen. Suomen Punaisen Ristin sarjaan kuuluvan merkin nimellisarvo on 30 markkaa. Käsivarren erämaa-alue (www.luontoon.fi) perustettiin vuonna 1991. | |
Merkin suunnitteli taiteilija Olavi Vepsäläinen. Merkin nimellisarvo on 5 markkaa. | |
Punkaharjun luonnonsuojelualue (www.luontoon.fi) on maailman vanhimpia, sillä Punkaharjusta tuli kruununpuisto jo vuonna 1843. Vuonna 1991 se sai nykyisen suojelutasonsa. |
|
Europa-sarjan merkin nimellisarvo on 90 penniä.Kansallispuisto laajeni vuonna 2005 etelään ja nimeksi tuli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (www.luontoon.fi). | |
Kauhanevan-Pohjankankaan (www.luontoon.fi) kansallispuisto perustettiin vuonna 1982. | |
Postimerkki oli toinen taiteilija Pirkko Vahteron suunnittelemassa viiden merkin sarjassa, jossa ilmestyivät myös Kauhanevan, Itäisen Suomenlahden, Urho Kekkosen ja Saaristomeren kansallispuistojen postimerkit. Merkin nimellisarvo on 1,60 markkaa. Seitsemisen kansallispuisto (www.luontoon.fi) perustettiin vuonna 1982. | |
Merkin suunnitteli taiteilija Pirkko Vahtero. Merkin nimellisarvo on 1,80 markkaa. | |
Kullanhuuhdontaa Lemmenjoen kansallispuistossa (www.luontoon.fi) esittelevän postimerkin suunnitteli Torsten Ekström. Merkin nimellisarvo on 1,20 markkaa. | |
Merkin on suunnitellut taitelija Torsten Ekström ja sen nimellisarvo on 1,30 markkaa. | |
Urho Kekkosen kansallispuiston (www.luontoon.fi) postimerkin suunnitteli taiteilija Pirkko Vahtero ja se ilmestyi vuonna 1988. Se valittiin vuoden kauneimmaksi postimerkiksi. Merkin nimellisarvo on 2,40 markkaa. |
Kolin kansallispuisto
Eero Järnefeltin komea taulu Syysmaisema Pielisjärveltä ulottui kahden merkin yli. Postimerkkipari ilmestyi vuonna 1993. Merkin suunnitteli taiteilija Pertti Rahikainen. Pro filatelia -sarjaan kuuluvan merkin nimellisarvo on 2,30 markkaa. Taulun maisema sijaitsee Kolin kansallispuistossa (www.luontoon.fi).

Merkin suunnitteli taiteilija Pirkko Vahtero ja se ilmestyi vuonna 1997. Merkin nimellisarvo on 4,30 markkaa. | |
Eurooppa-sarjan merkin nimellisarvo on 5,40 markkaa ja suunnittelija Kaisu Klemetti. Merkki oli Suomen ja maailman kaunein postimerkki ilmestymisvuonnaan 2001. | |
Riisitunturin kansallispuistoa (www.luontoon.fi) kuvaavan merkin ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu. Tykkylumiset kuuset on kuvannut Jouni Klinga. 1. luokan ikimerkki valittiin vuoden kauneimmaksi postimerkiksi. | |
Merenkurkun saaristo (www.luontoon.fi) otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006 Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena. | |
Pallas-Yllästunturin 1. luokan ikimerkki myydään 10 merkin tarra-arkkina, jossa on tietoa myös pohjoissaameksi. Se on vuoden 2009 ainoa sokeainkirjoituksella varustettu postimerkki. Länsi-Lapissa sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (www.luontoon.fi) on maamme suosituin: siellä vierailee vuosittain yli 300 000 luonnossa liikkujaa. Postimerkki tuli toiselle sijalle vuoden 2009 kauneimman postimerkin äänestyksessä. | |
Torronsuon 1. luokan ikimerkkiä voi ostaa 10 merkin tarra-arkkina, jonka taustalla on tietoa kansallispuistosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hämeen järviylängöllä sijaitseva Torronsuo on maamme syvin suo ja suurien kurkiparvien suosima levähdyspaikka. Torronsuon postimerkki sai hopeaa vuoden 2010 kauneimman postimerkin äänestyksessä. | |
![]() Kolmiomittausketjulla Mustaltamereltä Jäämerelle selvittiin maapallon muotoa 1800-luvulla. Struven ketju pääsi UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Maailmanperintökohteen 34 mittauspisteestä kolme on Metsähallituksen mailla. Vuonna 2011 ilmestyneet 2. luokan merkit suunnittelivat Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Kuvat ovat Hannu Eskosen ja Pulkovan museon. |
|
Nuuksion kansallispuisto
YK:n Kansainvälisen metsien vuoden 2011 kunniaksi julkaistu Eurooppa-sarjan kahden postimerkin kuvaparin metsäaihe on Nuuksion kansallispuiston (www.luontoon.fi) Mustalammelta.
2. luokan merkit on suunnitellut Klaus Welp. Merkit myydään 10 merkin tarra-arkkina ja niissä on hammastus.
Metsät-merkki voitti toisen palkinnon The best artistic Europa Stamp 2011 -kilpailussa, jonka järjesti eurooppalaisten postihallintojen ja -yritysten muodostama PostEurop.
Suomen kansallispuistoja esittelevässä postimerkkisarjassa ilmestyi kolmantena Selkämeren kansallispuiston (www.luontoon.fi) merkki 7.5.2012. Merkin on suunnitellut graafikko Teemu Ollikainen, joka on kuvannut merkin yläosan. Vedenalaisen kuvan otti meribiologi Heidi Arponen. | |
![]() Kansallispuistojen postimerkkisarjan neljäntenä merkkinä ilmestyi Nuuksion kansallispuiston (www.luontoon.fi) merkki 6.5.2013. Merkin on suunnitellut graafikko Teemu Ollikainen, joka on myös kuvannut merkin maiseman ilmasta käsin. Nuuksion 1. luokan ikimerkkiä voi ostaa 10 merkin tarra-arkkina, jonka taustalla on tietoa kansallispuistosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Postimerkissä on ensimmäistä kertaa Suomessa multimediakoodi, joka ohjaa älypuhelimen tai tabletin postimerkistä Chameleon eXplorer -sovelluksella Suomen luonnosta kertovaan videoon. Nuuksion kansallispuisto on jylhä metsäinen alue kymmenine järvineen ja lampineen pääkaupunkiseudulla. | |
![]() Postimerkin päivänä 9.10.2013 Espoon postit julkaisivat Suomen luontokeskus Haltian (www.luontoon.fi) postimerkin. Merkki on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla ja sen on kuvannut Liisa Nikula. 1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina. Suomen luontokeskus Haltia avattiin kesäkuussa 2013. Haltiassa kävijä saa kokea Suomen luonnon uudenlaisella, upealla tavalla. | |
Postimerkin päivänä 9.10.2013 Kauhajoen posti julkaisi Kauhanevaa kuvaavan postimerkin. Se on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla. Merkin kuvaaja ei ole tiedossa. 1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina Kauhajoen postissa. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (www.luontoon.fi) maisemaa hallitsevat karut mäntykankaat ja laajat, avoimet nevat, joista merkittävin on Kauhaneva. | |
Postimerkin päivänä 9.10.2013 Vaasan posti julkaisi Merenkurkun saariston (www.luontoon.fi) Svedjehamnia kuvaavan postimerkin. Se on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla. Merkin kuvaaja ei ole tiedossa. 1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina Vaasan postissa. Jääkauden muovaama Merenkurkun saaristo kohoaa edelleen merestä. Mannerjäätikön synnyttämät moreenikentät ovat ainutlaatuisia. Merenkurkun saaristo otettiin vuonna 2006 Unescon maailmanperintöluetteloon. | |
Postimerkin päivänä 9.10.2013 Kuusamon posti julkaisi Oulangan kansallispuiston (www.luontoon.fi) Kitkajokea kuvaavan postimerkin. Merkki on toteutettu Postin omakuvapostimerkkitekniikalla ja sen on kuvannut Hannu Hautala. 1. luokan ikimerkkiä myydään 10 merkin arkkeina Kuusamon postissa. Oulangan kansallispuiston mäntymetsät, jokilaaksot hiekkatörmineen ja koskineen sekä laajat suoalueet ovat maakuuluja. Oulangan eliölajistoon kuuluu monia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. | |
![]() Kansallispuistopostimerkkisarjan viidentenä ja viimeisenä merkkinä ilmestyi Linnansaaren kansallispuiston (www.luontoon.fi) merkki 5.5.2014. Merkin on suunnitellut graafikko Teemu Ollikainen, joka on myös kuvannut merkin Linnavuorelta. Linnansaaren 1. luokan ikimerkkiä voi ostaa 10 merkin tarra-arkkina, jonka taustalla on tietoa kansallispuistosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Linnansaaren kansallispuiston tunnetuin asukas on uhanalainen saimaannorppa, mutta myös sääkset viihtyvät Haukiveden saarilla ja luodoilla. | |
Nuuksion kansallispuiston jylhä maisema kertoo suomalaisesta sielunmaisemasta. Käyntikortti Suomesta -arkin toisessa merkissä on puhdasta suomalaista luontoa symbolisoivia koivunlehtiä. Susannan Rummun ja Ari Lakaniemen suunnittelemat postimerkit on tarkoitettu ulkomaille lähetettävään, enintään 20 gramman Priority-kirjeeseen tai -postikorttiin. Merkit ilmestyivät vuonna 2016 ja merkin nimellisarvo 1,30 euroa. |