Julkaistu 14.5.2019

Moottorikelkkaväylien rahoitukseen ja ylläpitoon esitetään valtakunnallista järjestelyä

Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Metsähallitus tiedottavat 14.5.2019

Metsähallitus on julkaissut Moottorikelkkailun kehittäminen osana kestävää luontomatkailua -hankkeen loppuraportin. Raporttiin sisältyy kuusi erillistä kehittämissuunnitelmaa, joiden avulla kelkkailua voitaisiin kehittää nykyistä turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Suunnitelmista merkittävin koskee uuden hallinto- ja rahoitusmallin luomista moottorikelkkaväylien ylläpitoon.

Kelkkaura tykkymetsässä. Kuva: Pekka Hänninen / Metsähallitus

Matkailun ja luonnon virkistyskäytön kannalta tärkeimpien väylien hallinnointi esitetään keskitettäväksi valtakunnalliselle toimijalle, jonka tehtävänä olisi huolehtia väylästön ylläpidosta ja turvallisuudesta. Valtakunnallisena vastuutahona toimiminen tarkoittaisi kuitenkin – riippumatta siitä, mikä organisaatio olisi kyseessä – merkittäviä muutoksia asianomaisen organisaation nykyisiin tehtäviin. Siksi asia vaatii vielä laajempaa valmistelua.

Uuden valtakunnallisen toimijan vastuulla olisi myös väyliin liittyvän paikkatietoaineiston ajan tasalle saattaminen.

Moottorikelkkaväylät ovat monin paikoin huonossa kunnossa: korjattavaa on muun muassa silloissa, rummuissa ja muussa infrassa. Hankkeessa laskettu väylästön korjausvelka on noin kuusi miljoonaa euroa.

Väylien ylläpito ehdotetaan rahoitettavaksi jatkossa käytön mukaan maksettavilla moottorikelkkakohtaisilla väylästönhoitomaksuilla, jotka korvaisivat yrittäjiltä ja harrastajilta aiemmin perityt maksut.

Hankkeessa laadittiin myös suunnitelma matkailu- ja asutuskeskukset yhdistävästä pääväylästöstä sekä matkailun ja paikallisten asukkaiden kannalta merkittävästä sivuväylästöstä. Suunnitelma pohjautuu olemassa olevaan väylästöön ja esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella käytännössä kokonaan nykyiseen ura- ja reittiverkostoon.

Reittien turvallisuuden parantaminen vaatisi raportin mukaan reittimerkkien ja opasteiden yhtenäistämistä sekä pakollisia koordinaattitolppia, joiden perusteella väylien käyttäjät tietäisivät kulloisenkin sijaintinsa.

Myös väyliin liittyviä lupakäytäntöjä tulisi raportin mukaan yksinkertaistaa.

Kehittämishanke oli valtakunnallinen, mutta tarkastelu painottui maan lumisimmille alueille Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Hankkeen toteuttivat Metsähallitus, Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Yhteistyökumppaneita olivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME). Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Metsähallitus sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan liitot.

Lisätietoja:
Aluejohtaja Jyrki Tolonen, p. 0400 388 609, etunimi.sukunimi(at)metsa.fi
Ympäristöneuvos Markus Tarasti, ympäristöministeriö, p. 0295 250 291, etunimi.sukunimi(at)ym.fi
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Erityisasiantuntija Hanna-Mari-Kuhmonen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 008, etunimi.sukunimi(at)tem.fi