Julkaistu 3.7.2019

Mallan luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on nyt hyväksytty

Maamme luoteisimmassa osassa, Enontekiön Kilpisjärvellä, sijaitsevan Mallan luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty. Metsähallituksen valmistelema suunnitelma pyrkii sovittamaan yhteen alueeseen liittyvät osin vastakkaiset ja ristiriitaisten säädösten mahdollistamat käyttömuodot.

Monipuolinen luonto ja hienot maisemat houkuttelevat helposti saavutettavalle Mallalle retkeilijöitä, ja alueelle tehdään noin 18 000 käyntiä vuosittain. Luonnonpuiston nyt hyväksyttyyn hoito- ja käyttösuunnitelmaan onkin kirjattu luonnonpuiston retkeilykäytön jatkuminen nykyiseen tapaan sekä tupien ja muiden rakenteiden hyvän kunnon turvaaminen. Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan kesäaikaan on edelleen sallittua kulkea luonnonpuiston halkovaa retkeilyreittiä pitkin kolmen valtakunnan rajapyykille, käydä pistoreittiä pitkin Pikku-Mallan näköalapaikalla ja yöpyä Kuohkimajärven tuvissa. Talvella hiihtäminen on sallittua koko alueella.

Kiistelty porolaidunnus

Mallan luonto on ainutlaatuinen, sillä muuta maata nuorempi ja ravinteisempi kallioperä tarjoaa kasvualustan muun muassa reheville ja runsaslajisille tunturiniityille ja niillä eläville hyönteisille. Luonnonpuistoa säätelevän asetuksen mukaan porojen laiduntaminen luonnonpuistossa on kielletty arvokkaan luonnon suojelemiseksi.

Koska kuitenkin saamelaiskulttuurin harjoittaminen nauttii perustuslain suojaa, katsoivat Käsivarren paliskunta ja Saamelaiskäräjät, ettei koko luonnonpuiston aitaamiselle ole laillisia perusteita.

Ympäristöministeriön mukaan laidunnusasia tulisi sopia paikallisesti. Viime vuonna aloitettiin Käsivarren paliskunnan ja paikallisen poronomistajan kanssa kokeilu, jossa poroja houkutellaan kriittiseen kesäaikaan Mallalta pois kauemmas rakennetulla porojen räkkäsuojalla. Lisäksi uhanalaisimpien kasvilajien esiintymiä aidattiin pienialaisesti porojen ulottumattomiin.

Toimenpiteiden ei odoteta ratkaisevan lopullisesti Mallan luontoarvojen ja porolaidunnuksen ristiriitaa, mutta kokeilusta toivotaan kokemuksia erityyppisten ratkaisujen toimivuudesta. Porojen määrää luonnonpuistossa, räkkäsuojan toimivuutta ja kasvillisuuden elpymistä aidatuilla alueilla seurataan. Jatkotoimista päätetään kokemusten perusteella.

Sidosryhmillä ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan muun muassa useissa yleisötilaisuuksissa. Suunnitelman teossa on ollut mukana myös alueen sidosryhmistä koostunut laaja yhteistyöryhmä.

Lisätietoa
Aluejohtaja Jyrki Tolonen, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut, puhelin 0400 388609
Puistonjohtaja Pekka Sulkava, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut, puhelin 0400 815660